OMAVALVONTASUUNNITELMA
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)
Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Hoitokoti Hopeapaju Oy Palveluntuottajan Y-tunnus: 2280568-6 | Kunnan nimi: Lieksa Kuntayhtymän nimi: Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote -alueen nimi: Pohjois-Karjalan hyvinvointialue |
Toimintayksikön nimi Hoitokoti Hopeapaju Oy | |
Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Märäjälahdentie 2, 81720 Lieksa | |
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen (16) | |
Toimintayksikön katuosoite Märäjälahdentie 2 | |
Postinumero 81720 | Postitoimipaikka Lieksa |
Toimintayksikön vastaava esimies Marika Nevalainen | Puhelin 045-2138977 |
Sähköposti marika.nevalainen@kotipirtti.fi | |
Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) | |
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 7.5.2010 | |
Palvelu, johon lupa on myönnetty Tehostettu palveluasuminen, pitkäaikainen ja lyhytaikainen palveluasuminen | |
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) | |
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta | Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankoh |
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat | |
Caverion: palo-ja spriklerilaitteitojen huolto Lumityöt ja hiekoitus: J Vartiainen Fysioterapia: ryhmäkuntoutus Viriketoiminta: Lauluryhmä ilona, Topin Karaoke | |
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)
Toiminta-ajatus Maalaishoitokoti Hopeapaju Hoitokoti Hopeapaju on tarjonnut ja tukenut ikääntyneiden ympärivuorokautista palveluasumista jo vuodesta 2010 alkaen. Idyllisessä maalaisympäristössä Pohjois-Karjalan Lieksassa sijaitsevassa kodinomaisessa hoitokodissa on 16 yhden hengen huonetta omilla suihku- ja wc-tiloilla. Hoitokodin toiminta perustuu Green Care ajatusmalliin ja talossa asustaa mm Elvis-kissa. Myös muut lemmikit ja eläimet ovat osa hoitokodin arkea. Koiravieraat ovat meille mieluisia, myös lampaat käyskentelevät usein kesälaitumella pihapiirissamme. Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat osa toimintaamme ja vietämmekin usein yhdessä aikaa isolla piha-alueella nauttien kesäisestä auringonpaisteesta. Yhdessä asukkaiden kanssa kasvatetaan itse kesäkukat ja ompa varhaisperunoita päästy maistelemaan myös omana satona. Asukkaidemme hyvinvoinnista pidetään huolta ja sitä tuetaan aktiivisilla arkitoiminnoilla. Ammattitaitoinen henkilökuntamme järjestää sekä yhteisiä aktiviteetteja että tarjoaa yksilöllistä kuntouttavaa hoitoa. Keskinäinen arvonanto: Keskinäinen arvonanto näkyy kodissamme tasapuolisena kohteluna sekä hoidon ja palvelujen inhimillisyytenä asukkaille. Arvonanto näkyy myös työtovereiden kunnioittamisena ja toimivana vuorovaikutuksena työyhteisössä. Koemme yhteistyön myös omaisten kanssa tärkeäksi ja pyrimme edistämään heidän osallistumistaan läheistensä arkeen. Turvallisuus: Turvallisuusasiat tarkastamme myös asukkaiden yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden kannalta. Työyhteisön jäsenet tekevät työnsä tunnollisesti ja ottavat vastuun tekemästään työstä. Yksilöllisyys: Hoitotyössä otamme huomioon jokaisen ihmisen erilaisuuden. Yksilöllistä hoitotyötä teemme asukkaan kanssa vuorovaikutuksessa hänen omat voimavarat ja toiveet sekä kliininen tilanne huomioiden. Läsnäolo: Hoitajamme löytävät aikaa kuunnella ja jutella asukkaiden kanssa myös arjen työn lomassa. Pidämme tärkeänä, että jokainen tuntee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. |
3 RISKINHALLINTA (4.1.3)
Jokaisella on velvollisuus ilmoittaa ja puuttua havaitsemiinsa vaaratilanteisiin ja riskeihin , niin hoitotyössä kuin ympäristössään. Akuuteissa riski- ja vaaratilanteissa työntekijän on resurssiensa mukaan välittömästi tehtävä korjaavat toimenpiteet ja informoitava asiasta toimitusjohtajaa, vastaavaa sairaanhoitajaa sekä muuta henkilökuntaa , tarvittaessa myös asukkaita ja omaisia. . Psyykkistä hyvinvointia /jaksamista edesauttaa säännölliset henkilöstöpalaverit, kehityskeskustelut sekä pienen työyhteisön luoma mahdollisuus reagoida epäkohtiin/ongelmiin nopeasti. RISKIEN HALLINNAN TYÖNJAKO Poikkeama (asiakasturvallisuus, työturvallisuus ja -suojelu, tietoturva ja – suoja, palo- ja toimitilaturvallisuus tai ympäristöturvallisuus) -> Tunnistaminen ja ilmoittaminen : yksikön työntekijät -> yksikön vastuuhenkilölle suullisesti ja poikkeamiskaavakkeella-> Vastuu käsittelyssä -> yksikön vastuuhenkilö Lääkinnällisten laitteiden vaaratilanneilmoitukset -> Tunnistaminen ja ilmoittaminen
Vakavat poikkemat -> Tunnistaminen ja ilmoittaminen -> Yksikön vastuuhenkilö, tarvittaessa työsuojeluvaltuutettu- Vastuu käsittelyssä –> yksikön vastuuhenkilö, toimitusjohtaja Toimintaympäristön riskit -> Tunnistaminen ja ilmoittaminen -> Työntekijät, Yksikön vastuuhenkilö, Vastuu käsittelyssä –> yksikön vastuuhenkilö, toimitusjohtaja Ilmoitus sosiaalihuollon epäkohdasta-> Tunnistaminen ja ilmoittaminen ->kaikki asiakkaan kanssa työskentelevät, Vastuu käsittelyssä –> yksikön vastuuhenkilö, toimitusjohtaja, sosiaalihuollon valvova viranomainen Työn vaarojen ja riskien arviointi (STM) -> Tunnistaminen ja ilmoittaminen -> Työntekijät, Vastuu käsittelyssä –> yksikön vastuuhenkilö Väärinkäytökseen tai epäeettiseen toimintaan kohdistuvan epäilyn ilmoittaminen -> Tunnistaminen ja ilmoittaminen -> Työntekijät, Yksikön vastuuhenkilö, asiakkaat, sidostyhmät.Vastuu käsittelyssä –> yksikön vastuuhenkilö, toimitusjohtaja, työsuojelupäällikkö Selvityspyynnöt -> Tunnistaminen ja ilmoittaminen ->hyvinvointialue, Avi, Valvira, Vastuu käsittelyssä –> yksikön vastuuhenkilö, toimitusjohtaja Henkilöstöön liittyvät riskit; puutteellinen perehdyttäminen, vuorotyö, vaara- ja uhkatilanteet, tapaturmat, infektiot ja tarttuvat taudit. Yksikön johtaja on kokonaisvastuussa henkilöstöön liittyvissä asioissa. Perehdyttäminen ja menettely- ja toimintaohjeiden noudattaminen kuuluvat koko työyhteisölle. Lääkehoitoon ja sen toteuttamiseen liittyvät riskit; lääkehoidon vastuut ja osaamisen varmistaminen, lääkkeiden turvallinen ja asianmukainen säilytys, lääkepoikkeamat, läheltä piti-tilanteet, lääkekulutuksen seuranta. Yksikön lääkehoidosta on kokonaisvastuussa yksikön hoitava lääkäri. Yksikössä työskentelevä vastaava sairaanhoitaja ja (sairaanhoitajat) vastaavat lääkehoidon osaamisesta ja sen varmistamisesta. Jokainen hoitaja vastaa käytännön lääkehoidosta omalta osaltaan.Hoitokodissa on rajattulääkevarasto jonka käyttöön jokainen työntekijä on perehdytetty sairaanhoitajan toimesta. Rajatusta lääkevarastosta kerrottu tarkemmin lääkehoitosuunnitelmassa. Tietosuojaan ja -turvaan liittyvät riskit; Henkilötietojen käsittely. Jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa tietosuojaan ja -turvaan liittyvissä asioissa. Toimitusjohtaja on vastuussa koulutuksen järjestämisestä sekä ajan tasalla olevien määräysten ja oheistusten saatavuudesta. Palveluntuottamiseen ja hoitoon liittyvät riskit: Henkilöstömitoitus, työvuorosuunnittelu, laadukas hoitotyö, vastuualueet, nostot ja siirrot. Toimitusjohtaja ja vastaava sairaanhoitaja ovat kokonaisvastuussa laadukkaan hoitotyön toteuttamisesta sekä luvan mukaisesta henkilöstöstä. Jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa omaan työhönsä liittyvistä asioista, työn toteuttamisesta ja kehittämisestä. Yksikön tiloihin liittyvät riskit; liikkumisen turvallisuus, apuvälineet ja laitteet, paloturvallisuus. Toimitusjohtaja on kokonaisvastuussa yksikön tiloihin liittyvistä riskeistä, esim. paloturvallisuuteen liittyvät materiaalit, koulutukset ja harjoitukset. Jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa yksikön tilojen turvallisuudesta, apuvälineiden toimivuuden sekä epäkohtien ilmoittamisesta. Tiedottamiseen liittyvät riskit; Toimitusjohtaja ja vastaava sairaanhoitaja ovat kokonaisvastuussa tiedottamisesta. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa tiedon välittämisestä eteenpäin sekä yksikön ohjeistusten mukaisesta toiminnasta. Läheltä piti tilanteet ja vaaratilanteet Vaaratilanteen tai läheltäpititilanteen huomannut työntekijä kirjaa välittömästä huomaamansa epäkohdan/vaaratilanteen erilliselle lomakkeelle ja se käsitellään koko työyhteisön kesken henkilöstöpalavereissa. Lomakkeeseen kirjataan tarkasti: mitä tapahtunut, kuka huomannut, korjavat toimenpiteet, korjausehdotukset, päivämäärä ja allekirjoitus.Tilanteen huomannut henkilö ilmoittaa tilanteesta myös suullisesti yksikön esimiehelle, kiireellisessä tapauksessa yksikön esihenkilökke soitetaan myös vapaa-ajalla. Yrityksessä on ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma, johon uusi henkilökunta perehdytetään sekä järjestetään tarvittava koulutus, kuten turvakävely ja pelastautumisharjoitukset. Riskit ja epäkohdat käsitellään välittömästi tai henkilöstöpalavereissa ja yhdessä suunnitellaan korjaavat toimenpiteet ja aikataulu sekä vastuuhenkilö. Psyykkistä hyvinvointia /jaksamista edesauttaa säännölliset henkilöstöpalaverit, kehityskeskustelut sekä pienen työyhteisön luoma mahdollisuus reagoida epäkohtiin/ongelmiin nopeasti. Riskinhallinta kuuluu jokaisen työntekijän velvollisuuksiin. Koko henkilökunta osallistuu riskien kartoittamiseen, turvallisten toimintatapojejn noudattamiseen ja omavalvontasuunnitelam tekemiseen sejä omavalvonnan ohjaamiseen. Henkilökuntaa on ohjeistettu tuomaan epäkohdat esille. Tarvittessa toimintaohjeita käydään uudelleen läpi. Mikäli toimintaohjeissa on puutteita, korjataan ja täsmennetään niitä. Poikkeamat kirjataan aina ja ne käydään läpi henkilöstökokouksessa, miettien toimintatapoja kuinka poikkemalta vältytään jatkossa. Mahdollisiin sähkökatkoksiin varauduttu hankkimalla lisäpeittoja/vilttejä, patterillisia valoja, pullotettua vettä ja hankittu varastoon mm mehukeittoja ja mehuja. Omavalvontasuunnitelmaan, palo-ja pelastussuunnitelmaan perehtyminen ja ohjeiden noudattaminen kuuluu jokaisen työntekijän/harjoittelijan tehtäviin. Lääkepoikkeaman osalta toimitaan lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?
Mikäli kyseessä on asiakkaaseen liittyvä vakava epäkohta, niin asiasta tiedotetaan myös kuntaa, asiakasta ja omaisia. Ilmoituksen tekijään ei koskaan kohdisteta kielteisiä vastatoimia Työntekijän vastuu:
– Kerro, mikä epäkohta on ja mitä seuraamuksia siitä voi olla asiakkaalle ja hoitavalle yksikölle -Kuvaa olosuhteet ja epäkohdan mahdolliseen toteutumiseen vaikuttavat tekijät -Kerro oma näkemyksesi, miten epäkohta saadaan kuntoon Esimiehen vastuu:
|
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)
Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Toimitusjohtaja ja vastaava hoitaja vastaavat omavalvonta suunnitelman päivittämisestä. Päivittäminen tehdään aina tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa vuoden vaihteessa. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä alakäytävän ilmoitustaululla sekä henkilökunnan kanslian ilmoitustaululla. Omaisten ja asukkaiden kehittämisideoita kuunnellaan ja ne otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan suunnitelman päivittämisessä Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Marika Nevalainen marika.nevalainen@kotipirtti 045-213 8977 Leena Ronkainen leena.ronkainen@hopeapaju.fi 0400-175 837 |
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) 4.2.1 Palvelutarpeen arviointi Siun soten Matti- tiimi tekee asiakkaalle palvelu tarpeen arvioinnin ennne hoitokotiin sijoittamista. Hoitokodissa palveluntarve arvioidaan Elämänkaarikyselyllä, Mini Mental State Examinationia (MMSE) muistin ja tiedonkäsittelytason testillä ja Mini Nutritional Assestmenia (MNA)-ravitsemustilan arviointitestillä sekä RAI- toimintakyky mittarilla. Palveluntarvetta arvioidaan säännöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Jokaisella asukkaalla on joko omainen, edunvalvontavaltuutettu tai edunvalvoja, joka hoitaa raha- asiat. Edunvalvoja voi olla omainen, tuttava tai yleinen edunvalvoja, jota haetaan erillisellä hake- muksella, jonka maistraatti tai tuomioistuin vahvistaa ennen sen voimaantuloa. Lähes jokaisella vakituisella asukkaalla on lukollisessa kaapissa oma kukkaro, johon omainen tai edunvalvoja saa tuoda pientä käyttörahaa. Näistä asukas voi maksaa esim. parturin, jalkahoitajan tai muita pieniä maksuja. Kaikki toiminta perustuu yhteistyöhön asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Asiakkaalta ja hänen omaiseltaan kysytään palvelun alkaessa elämänkaari-kysely ja toiveet palveluista.Käytässä on myös elämänpuu-lomake. He osallistuvat myös hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen. |
4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Jokaiselle asiakkalle on valittu oma- ja varahoitaja. Omahoitajan tehtävänä on laatia yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa kuukauden sisällä palvelujen alkamisesta hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelma päivitetään asiakkaan tilanteen muuttuessa ja tarkisteaan vähintään puolen vuoden välein. Toteutuksesta vastaa koko henkilökunta. Vastaava hoitaja seuraa suunnitelmien ajantasaisuutta. Jokaisen asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma käydään läpi henkilöstön kesken henkilökuntapalaverissa, lisäksi jokainen on velvollinen tutustumaan kaikkien asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoitokodissa käy säännöllisesti fysioterapeutta ohjaamassa asukkaille ryhmäliikuntaa ja-kuntoutusta. |
4.2.2 Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tulotilanteessa asukas ja hänen omaisensa tulevat yleensä jo etukäteen tutustumiskäynnille. Tutustumiskäynnillä esitellään huone ja tilat sekä käydään läpi lyhyesti hoitokodin käytännöt ja asukkaan/omaisten toiveet ym. asiat. Sovitaan asukkaan huoneen sisustamisesta ja muista käytännöistä muuttoon liittyen. Asukkaalle laaditaan vuokrasopimus ja allekirjoitetaan sopimukset mm. tietojen luovuttamisesta mm. terveyskeskuksen ja hoivakodin välillä, sähköisen reseptin käytöstä ja apteekin tiliasiakkuudesta ym. Omaiselle annetaan täytettäväksi elämänkaarilomake ja selvitetään mm. hoitotahdon tai hoitotestamentin olemassa olo sekä asukkaan/omaisen mahdolliset erityistoiveet sairaus- tai kuolemantapauksessa. Asiakas voi itse päättää ja vaikuttaa omaan hoitoonsa, hänen mielipidettään kuunnellaan. Esimerkiksi aamulla voi nukkua pidempään jos haluaa. Yksikössämme on kodinomaista yhteisasumista yhden tai kahden hengen huoneissa. Asukkaiden koteja kunnioitetaan ja heille mahdollistetaan oma rauha omassa huoneessa tai yhteisessä huoneessa asuintoverin kanssa. |
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myös asiakastietoihin ohjeistuksen mukaisesti. Toimintaperiaatteena on, että asiakkaan elämää rajoittavia toimenpiteitä käytetään vain ja ainoastaan turvallisuussyistä. Rajoittavien menetelmien käyttöä arvioidaan yhdessä asiakkaan, hänen omaisensa, lääkärin ja koko hoitotiimin kanssa. Päätös kirjataan asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan ja sen tarpeellisuutta arvioidaan säännöllisesti. Omaisia informoidaan aina rajoitustoimia käytettäessä, elleivät he ole olleet päätöksenteossa mukana. Tilannekohtainen rajoittamispäätös siihen liittyvine yksityiskohtineen kirjataan Hilkka asiakastietoihin ( tapahtuman ajankohta, rajoittamisen syy ja perusteet, rajoittamistoimenpide ja sen kesto, suorittaja ja rajoitustoimenpiteen vaikuttavuuden arvio). Rajoittava menetelmä poistetaan käytöstä välittömästi, kun siihen ei ole perusteita. Rajoittavia apuvälineitä käytetään vain valmistajan ohjeen mukaan. |
4.2.3 Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Palautetta otetaan vastaan päivittäin ja toimintaa/omavalvontaa kehitetään annetun palautteen pohjalta. Hyviksi koetut asiat pidetään ennallaan. Korjausta/kehitettävää vaativista asioista sovitaan toimenpiteet työyhteisön kesken. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisältyy myös asukkaiden mielipiteet ja toiveet esim. ruoan, pukeutumisen, hygienian ja levon suhteen. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa omaan hoivaansa myös terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa, kuten osallistua lääkärin kierrolle tai lääkehoitoon. Tietosuojan suhteen asukkaiden osallisuus on oleellisessa asemassa, asukkaat määrittelevät mille tahoille tietoja voidaan luovuttaa. Omaiset ovat tervetulleita mukaan yksikön toimintaan monin eri tavoin. Heidät pyydetään aina mukaan hoitopalavereihin (mikäli se on asukkaan toive), omaisille ja läheisille järjestetään yhteisiä juhlia säännöllisesti. Omaisilla on mahdollisuus osallistua läheisensä arkeen oman halukkuuteensa mukaisesti. Yksikössä ei ole erillisiä vierailuaikoja vaan omaiset ovat tervetulleita oman aikataulunsa mukaisesti. Heillä on myös mahdollisuus yöpyä hoivakodissa saattohoitotilanteissa |
Palautteen kerääminen Asiakas palautetta kerätään suullisesti lähes päivittäin. Kirjallista asiakaspalautetta pyydetään vuosittain. Johdolle voi antaa palautetta suullisesti, puhelimitse tai sähköpostilla niin asiakkaan kuin omasitenkin toimesta. Omaisia ohjataan ensisijaisesti olemaan yhteydessä asukkaan omahoitajaan kaikissa hoitoon liittyvissä kysymyksissä tai epäselvyyksissä. Tarvittaessa asiat käsitellään koko tiimissä. Reklamaatiotilanteet käsitellään koko työyhteisön kesken ja tarvittaessa niihin otetaan mukaan Siun soten edustaja. |
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Kaikki palaute käsitellään luottamuksellisesti. Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta yhdessä koko työyhteisön kesken. Reklamaatiot käsitellään aina koko henkilökunnan kesken henkilökuntakokouksessa. Vastuu toiminnan kehittämisestä on ensi sijaisesti yksikön vastuuhenkilöillä, mutta siihen osallituu koko henkilökunta. |
4.2.4 Asiakkaan oikeusturva |
a) Muistutuksen vastaanottaja Toimitusjohtaja Marika Nevalainen marika.nevalainen@kotipirtti.fi 045-2138977 Sairaanhoitaja Leena Ronkainen leena.ronkainen@hopeapaju.fi 0400-175837 |
b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Puh. 013 330 8268 Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa ja tarvittaessa avustaa sosiaalihuollon palveluun ja kohteluun liittyvän muistutuksen ja muiden asiakkaiden käytettävissä olevien oikeusturvakeinojen käytössä. |
c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista Kuluttajaneuvoja 029 553 6901 (arkisin 9–15) www.kuluttajaneuvonta.fi Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan. |
d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Muistutusmenettelyä opastetaan asiakkaille ja omaisille ja tarkoitus on, että ensin asiat käsitellään yksikössä ja hoitopaikan omalla paikkakunnalla ja jos asia ei selviä siirrytään kantelumenettelyyn. Muistutusmenettely voidaan käynnistää myös henkilökunnan aloitteesta, jos se arvioidaan tarpeelliseksi. Sosiaalihuollon palvelun laatuun tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön asukas voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle kirjallisena. Viranomaisen lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä ï Muistutuksen /kantelun saavuttua aloitetaan selvitystyö ï Selvitystyön perusteella määritellään korjaavat toimenpiteet ï Kantelun tultua laaditaan virallinen vastine (esim. aluehallintovirastolle), jossa selvitetty korjaavat toimenpiteet. ï Viranomaisen annettua päätöksensä kantelusta, toimitaan viranomaisen ohjeiden mukaisesti ï Mikäli muistutuksen osalta todetaan tarpeita muuttaa käytäntöjä, tiedotetaan niistä koko työryhmää henkilöstökokouksessa ja Hilkka-viestinä. ï Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ovat aina kaikkien palvelunkäyttäjien ja heidän läheistensä saataville. ï Kaikki palvelua koskevat muistutukset käsitellään yksikön esimiehen ja toimitusjohtajan toimesta. ï Muistutusten ja kanteluiden käsittelymenettelystä ja vastineiden laatimisesta vastaa yksiköstä vastaava Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käydään läpi henkilöstön kanssa viikkopalaverissa. Tarvittaessa em. asioihin palataan ja muistutetaan henkilöstöä. muistutukseen annetaan tieto myös asiakkaan kotikunnan vastaavalle sosiaalityöntekijälle (asiakaslaki 23§) e) Lainsäädäntö Suomen perustuslaki (11.6.1999/731) Potilaslaki (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785) Vanhuspalvelulaki (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalo- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980) |
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)
4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta |
Hoitokodissamme on käytössä kuntouttava työote, jolla mahdollistetaan asiakkaan omatoimisuus. Kuntouttava työote on koko henkilökunnan vastuulla. Henilökunta on saanut koulutusta työergonomiasta . Henkilökunnan ja asukkaiden käyttöön on hankittu apuvälineitä, kuten sähkösänkyjä ja potilasnostin. Jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus ulkoiluun ympärivuoden. Ulkoilussa hyödynnetään hoitokodin pihaa, terassia ja hoitokodin lähialueita. Omaiset ja läheiset ovat meille tervetulleita. Hoitokodissamme on päivittäin ohjattua virikkeellistä toimintaa. Lisäksi hoitokodissa on lemmikkieläimiä. |
Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan päivittäisten toimien yhteidessä. RAI-toimintakyky mittarilla 2krt/vuosi. Omahoitaja tekee kuukausittain hoitotyönyhteenvedon, jossa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisia tavoitteita arvioidaan. |
4.3.2 Ravitsemus Hyvä ravitsemustila on perusedellytys vanhuksen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin takaamiselle. Oikeanlaisella ravitsemuksella voidaan vaikuttaa moniin sairauksiin, niiden syntymiseen ja oireiden hoitamiseen ja ehkäisemiseen. Hoitokodissa asukkaan hyvinvointia seurataan esim. punnitsemalla hänet kerran kuukaudessa (ei vuodepotilaat). Muutoksia seurataan säännöllisesti ja arvioidaan asukkaan tilaa. Hoitokodissamme on kiertävä 5 viikon ruokalista, joka on suunniteltu täyttämään ikäihmisten tarpeet. Keittiön omavalvontasuunnitelam löytyy keittiöstä. Ruokailuvälit eivät ylitä yli 11 tuntia, välipaloja on saatavilla aina. Ravitsemusta seurataan päivittäin hoitajien toimesta. Mikäli ravitsemuksessa tai nesteensaannissa havaitaan puutteita asiakkaan kohdalla, otetaan käyttöön nesteseuranta listat, kyseisessä tapauksessa ravitsemuksesta ja nesteytyksestä kirjataan joka vuorossa asiakkaan tietoihin. Lisäravinteet otetaan tarvittaessa käyttöön (asiakkaan itse kustannettavia). Ateriapäivään sisältyy: aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala ja tarvittaessa välipalat ja yöpala. Ruoan määrä muodostuu asiakkaan tarpeiden mukaan. Ravitsemuksessa otetaan huomioon myös eri ruokavaliot ja allergiat, sekä vanhuksen yksilölliset makumieltymykset. Ruoka tarjoillaan myös monessa eri olomuodossa, esim. soseena, paloiteltuna ja kokonaisena. Erilaiset juhlapäivät on huomioitu ruokalistoilla. Esim. jouluruokailut, isänpäivä- ja äitienpäiväkakut, pääsiäisruoka ym. Asukkaiden syntymäpäivät huomioidaan keittiön toimesta täytekakku kahvituksella. |
3. Hygieniakäytännöt Yksikön hygieniavastaavat huolehtivat ja seuraavat asukkaiden päivittäisen henkilökohtaisen hygienian toteutumsiesta ja ohjaa yksikön henkilökuntaa hygieniakäytännöissä. Henkilökunta toteuttaa työskentelyssään aseptista työskentelytapaa. Hyvän käsihygienian noudattaminen on ylivoimaisesti tärkein tapa välttää infektioita. Käsienpesupisteillä on aina saatavilla pesuaine sekä käsihuuhde. Vierailijoita tiedotetaan mahdollisista epidemioista. Tässä yhteydessä heitä ohjeistetaan tehostamaan voimassa olevia hygieniakäytäntöjä. Siun soten hygieniahoitajaa konsultoidaan tarvittaessa Asukkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtii henkilökunta yhdessä asukkaiden kanssa. Aamuisin tehdään aamupesut pesuemulsion ja alasuihkun avulla vessassa tai vuodepotilailla vuoteessa pesulappujen avulla. Aamupesuilla pestään kasvot, kädet,kainalot, selkä sekä alapesut. Iho tarkistetaan ja tarvittaessa rasvataan. Asukas pestään aina tarvittaessa, koko pesu vähintään kerran viikossa. Asukkailla on mahdollisuus käydä myös saunassa. Asukas käyttää omia vaatteita. Vaatteet vaihdetaan puhtaisiin aina tarpeen mukaan. Vaatetuksessa huomioidaan vuorokausirytmi ja juhlapukeutuminen. Asukkaan ihon kunto tarkastetaan kauttaaltaan pesupäivän yhteydessä, leikataan kynnet, puhdistetaan korvat ja rasvataan iho huolellisesti. Pesupäivänä ja aina tarvittaessa vaihdetaan asukkaan sänkyyn puhtaat lakanat. Apuvälineiden puhdistamisesta huolehtii omahoitaja. Hampaiden pesu suoritetaan aamuin illoin tai asiakkaan toiveen mukaisesti. Tekohampaiden tehopuhdistus tehdään ohjeen mukaan etikkalioksessa. Suurimmalla osalla hoitokodin asukkaista on vaipat käytössä. Säännöllisillä ja tarpeen mukaisilla wc-käynneillä pyritään pitämään asiakas mahdollisimman kuivana ja puhtaana mikä edes- auttaa ihon terveyttä vaippa-alueella ja säästää vaippoja. Päivittäin avustetaan miehiä parranajossa. Hiustenleikkuun ja jalkahoidon hoitavat ammattilaiset, jotka tulevat hoitokodille aina tarpeen mukaan. Naisten kynsiä pyritään lakkaamaan aina asukkaan näin halutessa. Naisille (ketkä haluavat) laitetaan papiljotit hiuksiin aina pesun jälkeen. Tukan siisteydestä huolehditaan päivittäin. Henkilökunta käyttää työssään siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta. Henkilökunta käyttää hoitotoimissa suojakäsineitä ja tarvittaessa muita suojaimia. Hoitotyössä rakennekynnet, sormukset ja rannekorut ovat kielletty. Kasvojen alueen lävistykset ja riippuvat korut ovat turvallisuusriski hoitajalle. |
4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito Hoitokodilla on omalääkäri Mehiläisen kautta. Omalääkäri tekee yhdessä sairaanhoitajan kanssa asiakkaille terveyssuunnitelman. Omalääkäri on tavoitettavissa puhelimitse arkisin klo 8-16 välillä. Mehiläisen päivystävä lääkäri on tavoitettvaissa joka päivä klo 8-21. Yöajan päivystykselliset asiat hoitaa yhteispäivystys. Omalääkäri tekee asukkaille vuositarkastukset hoitokodissa ja määrää laboratoriokokeet, sekä kirjoittaa tarvittavat lausunnot. Hän uusii asukkaiden reseptit ja kirjoittaa kuolintodistukset. Lääkärin määräämät laboratoriokokeet ottaa sairaanhoitaja tai perehdytyksen saanut lähihoitaja. Näytteet viedään Lieksan terveyskeskuksessa olevaan Islabin laboratorioon. Vastaukset kysytään puhelimella tai sairaanhoitaja katsoo tulokset mediatrista. Hammashoito on omakustanteista, joka huolehditaan kunnallisen tai yksityisen hammaslääkärin kautta. Proteesien huollosta huolehtii yksityinen hammasteknikko. Asiakkaan mukaan ottamisella hoidon suunnitteluun. Asukkaiden terveyttä seurataan ja edistetään säännöllisillä Rr, vs ja painon mittauksilla. Lääkityksen säännöllisellä seuraamisella. Viriketoiminnalla, omahoitajuudella. Vastuu terveyden- ja sairaanhoidosta kuuluu sairaanhoitajille ja jokaiselle hoitajalle omassa työvuorossaan. 4.3.5 Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. Yksiköllä on STM:n Turvallinen lääkehoito – oppaan mukaan laadittu lääkehoitosuunnitelma (PVM 23012015), johon koko hoitohenkilöstö on perehdytetty. Lääkäri hyäksyy ja allekirjoittaa yksikön lääkehoitosuunnitelman. Yksikössä on rajattulääkevarasto, jonka osalta on kirjattu tarkemmin lääkehoitosuunnitelmassa. Yksikön lääkehoitoon osallistuvat vain asianmukaisen lääkehoitoluvan omaavat henkilöt Lääkehoitolupaprosessi on kuvattu lääkehoitosuunnitelmassa |
4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon järjestäminen edellyttää yhteistyötä monien tahojen mm. sairaaloiden, terveyskeskusten, hammashuollon, Kelan, pankin, apteekin, terapeuttien, taksikuskien, sairaankuljettajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Hoitajien tehtävänä on myös auttaa ja kannustaa vanhuksia solmimaan yhteyksiä muihin asukkaisiin, sekä auttaa pitämään yhteyksiä omaisiin ja ulkopuolisiin palvelun tuottajiin (esim. kampaajat, jalkahoitajat ym.). Työntekijöiden vastuulla on saada asukkaat myös kiinnostumaan talon ulkopuolisista tapahtumista esim. Markkinat ja kirkolliset tapahtumat, joihin hoitajat yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden ja omaisten kanssa osallistuvat. Asiakaslähtöisessä toiminnassa otetaan huomioon omaisten merkitys ja perhe ja muut läheiset ihmiset otetaan mukaan hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asukkaiden omaisilla on mahdollisuus osallistua hoitokodin järjestämiin juhliin. |
Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.) Fysioterapia: ryhmäkuntoutus Viriketoiminta: Lauluryhmä, karaokeryhmä Caverion: palo-ja pelastuslaitteiden vuosihuollot Lumityöt ja piha-alueen hiekoitus: J Vartiainen Alihankkijoilta ostettujen palveluiden laatua valvotaan säännöllisesti palautteen keruulla, yhteisillä palavereilla ja tekemällä säännöllistä yhteistyötä |
7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)
Palo- ja pelastusuunnitelma päivitetään vuosittain, palo- ja pelastusviranomaisten kanssa toteutetaan yhteistyössä palo- ja pelastautumisharjoitukset ja alkusammutuskoulutukset vuosittain. Asiakasturvallisuuteen kiinnitettään huomiota jatkuvasti ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi. Hoitokodin ovet pidetään lukittuina asiakasturvallisuuden vuoksi. Sisään/uloskulkuun vaadittava koodi on vain hoitokoti Hopeapajun henkilökunnan tiedossa. Valaistus on tarkoituksenmukainen, häikäisemätön sekä riittävä niin päivällä kuin yölläkin. Hoitokodin huonekalut ovat tukevia ja turvallisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Ympäristö on asukkaiden liikkumista ajatellen turvallinen ja esteetön. Apuvälineitä käytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Asukkailla on käytössä turvarannekkeet, joiden hälytykset menevät 24/7 vuorossa olevan henkilökunnan hälytyskännykkään. Lisäksi asukkaiden huoneissa on liiketunnistimet turvaamaan asukkaiden nopean avunsaamisen yöaikaan. |
4.4.1 Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Kelpoisuuslaki ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä määrittävät henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Vain ne työntekijät joilla on lain mukainen kelpoisuus voivat toimia sellaisissa tehtävissä mitkä vaativat kelpoisuutta. Työntekijä toimittaa tarvittavat todistukset kelpoisuudestaan työsuhteen alkaessa, näitä todistuksia ovat koulutodistukset ja työtodistukset. Ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa tuottavan palvelukeskuksen toiminnasta vastaavalta henkilöltä edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa annetun lain mukaisesti tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, alan tuntemusta sekä riittävää johtamistaitoa. Kotipirtin toimistusjohtajalla on ylempi Amk tutkinto. Toimitusjohtaja/vastaava sairaanhoitaja vastaa riittävävstä henkilökunnan määrästä suhteessa asiakasmäärään.Ympärivuorokautinenpalveluasuminen vähintään 0.65/asiakas välittömän asiakastyönosalta. Sijaisia käytetään sairaslomien ja lomien sijaisuuksiin. Sijaisina käytetään ensisijaisesti tuttuja sijaisia, sijaiset saavat aina perehdytyksen työhön. Vastuuvuorossa sijaisena toimii aina vähintään lähihoitaja. Tarvittaessa henkilökuntaa rekrytoidaan te-palvelujen, sosiaalisen median ja maksullisten rekry-kanavien kautta. Henkilökunnan riittävä kielitaito testataan suullisesti haastatellen työhaastattelussa. Opiskelijoiden kohdalla toimimme seuraavien periaatteiden mukaan: Sairaanhoidon opiskelija voi toimia sairaanhoitajan tehtävissä kun hän on suorittanut vähintään 140 opintopistettä ja jolla on hyväksytyt suoritukset sekä lääkehoidosta että lääkelaskuista. Lähihoitajaopiskelija voi toimia hoitajan tehtävissä kun hän on suorittanut kasvun tukemisen sekä hoito-ja huolenpidon opinnot ja jolla on hyväksytyt suoritukset lääkehoidon ja lääkelaskujen opinnoista. Valmiiden hoitajien rekisteröintinumero tulee löytyä Terhikistä Henkilöstön määrä ja rakenna Toimitusjohtaja 1 Sairaanhoitaja 1-2 Lähihoitaja 8-10 Hoiva-avustaja 1-2 Suurtalouskokki 1 Oppisopimusopiskelija 1 Henkilöstön hyvinvointi Työhyvinvoinnin avulla pyritään ennaltaehkäisemään työstä johtuvia sairauslomia ja ennenaikaista eläköitymistä. Parhaimmillaan työpaikalla jokainen kokee onnistumista, voi hyödyntää osaamistaan ja tehdä palkitsevaa yhteistyötä kannustavassa ja innostavassa työilmapiirissä. Hyvinvoiva henkilöstö tekee työnsä hyvin ja jaksaa paremmin myös vapaa-aikanaan. Jokaisella työntekijällä on vastuu työkykynsä omatoimisesta ylläpitämisestä. Henkilöstön hyvinvoinnissa esimiehillä ja johtamisella on hyvin keskeinen merkitys. Henkilöstön hyvinvointiin vaikutta riittävä henkilöstömitoitus. Työhyvinvoinnin edistämisen tavoitteet Hoitokoti Hopeapajussa:
Toimenpiteet, joiden avulla työhyvinvointia edistetään:
Työhyvinvointi-toiminta:
|
Henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Hopeapajun tavoitteena tavoitteena on, että hoitokodissa on päteviä ja ammattitaitoisia työntekijöitä, joiden osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Esimiehet ja henkilöstö suunnittelevat yhdessä, mitä koulutusta työyksikössä tarvitaan. Täydennyskoulutustarpeestaan jokainen vastaa itse, jotka työnantaja kustantaa. Työantaja on ostanut Skholelta koulutuspaketin joka on vapaasti jokaisen työntekijän käytettävissä. Henkilökunta saa säännöllisesti palo- ja pelastuskoulutusta, tarvittaessa lääkekoulutuksia, haavan ja kivun hoitokoulutuksia, koulutuksia liittyen ergonomiaan ja kuntouttavaan työotteeseen. Henkilökunnan täydennyskoulutusta määrittelee suurimmaksi osaksi asiakkaiden tarpeet, näitä voivat olla eri sairaudet ja niiden hoitomuodot, lääkehoito, haavat, haastava käyttäytyminen, saattohoito tai muut erityistarpeet. Uusien työntekijöiden kouluttamiseen ja perehdyttämiseen on laadittu avuksi myös perehdytyskansio. Yksikössämme on vuosittain useita koulutustilaisuuksia henkilökunnalle. Ensisijaisia täydennyskoulutuksia ovat lääkehoito ja ensiapu. Henkilökunnan koulutuksista pidetään kirjaa ja asiakkaiden tarpeiden, sekä jo saadun koulutuksen pohjalta suunnitellaan tulevia koulutuksia. Uudet työntekijät perehdytetaan työtehtäviin, asukkaisiin ja hoitokodin käytänteisiin. Yksikköömme on laadittu perehdytyskansio ja perehdytyskaavake. Uusi työntekijä perehdytetään koko henkilökunnan toimesta. Perehdytyskaavakkeeseen merkataan perehtyjän ja perehdyttäjän nimi, päivämäärä ja perehdytetty asia. Uusi työntekijä tutustuu hoitokodin omavalvonta suunnitelmaan ja se käydään myös suullisesti läpi keskuteluissa esihenkilöiden kanssa sekä henkilöstökokouksissa. Uusi työntekijä perehtyy asiakastyön kirjaamiseen vakituisen työntekijän ohjauksessa. esihenkilöt tarkastavat säännöllisesti kirjaamisten ajantasaisuutta ja asianmukaisuutta ja ohjaavat työntekijöitä kirjaamisen oikeellisuudessa. |
4.4.2 Toimitilat Hoitokoti Hopeapaju sijaitsee Lieksan Lamminkylässä, muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta. Jokainen asiakas on vuokrasuhteessa ja hänellä on oikeudet vuokrattuun tilaan silloinkin, kun hän on poissa hoitokodistamme. Hoitokodissamme on kodinomaista asumista yhden hengen huoneissa. Yhteiset tilat ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Kellarikerroksesta löytyy saunatilat, jonne on hissistä johtuen esteetön kulku hoitajien valvomana. Viikkosiivouksesta huolehtii puhtaanapitoon palkattu työntekijä. Jokainen huolehtii omalalta osaltaan hoitokodin puhtaudesta ja siisteydestä. Yleiset tilat ja wc:t siivotaan päivittäin hoitajien toimesta. Asiakkaan ympäristössä huolehditaan riittävästä siisteydestä ja hygieniasta. Aseptista työjärjestystä toteutetaan siivoustyössä mikrobien leviämisen ehkäisemiseksi. Riittävästä käsienpesusta ja tarkoituksenmukaisesta suojakäsineiden ja suojaimien käytöstä huolehditaan. Eritetahrojen välitön poisto kuuluu kaikille ammattiryhmille, samoin yleinen siisteys,lajittelu ja roskien vieminen. Pyykkihuollosta huolehtii jokainen vuorossa olija talon omilla koneilla, jotka sijaitsevat pyykkihuoneessa. Tilat ovat asialliset ja kyseistä käyttöä varten remontoidut. |
4.4.3 Teknologiset ratkaisut Hoitokodissamme on käytössä henkilökohtaiset turvarannekeet ja liiketunnistimet, joiden avulla huolehditaan osaltaan asukkaiden turvallisuudesta. Hoitokoti on suojattu automaattisella palo- ja sammutusjärjestelmällä. Ulko-ovet on suojattu koodillisilla sähkölukoilla. Hoitokodissa on hissi. |
4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Hoitokodissamme on asukkailla käytössä toimintakyvyn mukaan sähkösängyt tai seniorisängyt. Hoitokodissa on kaksi potilasnostinta, suihkutuoleja, pyörätuoleja, nousukahvoja jne. Osa apuvälineistä on hoitokodin omia ja osa asukaalla lainassa apuvälineyksiköstä. Lisäksi hoitokodista löytyy terveydenhuollon laitteista: RR-mittareita, VS-mittareita, happisaturaatiomittari. Apuvälinevastaava kartoittaa yhdessä omahoitajan kanssa asiakkaan apuvälineiden tarpeen ja hankkivat ne. He vastaavat apuvälineiden käytön ohjeistuksesta. Huollosta huolehtivat huoltomiehet. Vaaratilanteista/ vioittuneista laitteita ilmoitetaan toimitusjohtajalle ja tarvittaessa apuvälinehuoltoon. |
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5) Kaikki työntekijät perehdytetaan turvalliseen potilastietojen käsittelyyn, aiheesta keskustellaan avoimesti. Lähiesimies ja toimitusjohtaja seuraavat asian toteutumista. Potilastiedot säilytetään lukollisissa tiloissa, joihin vain henkilökunnalla on avain. Uuden työntekijän tullessa töihin hän allekirjoittaa salassapitosopimuksen ja sen sisältö käydään yhdessä läpi. Poistuneiden ja kuolleiden asiakkaiden tiedot toimitetaan Hyvinvointialuellee arkistoitavaksi. Hoitokodissa on käytössä Hilkka-asiakastietojärjestelmä johon jokaiselle hoitajalle luodaan henkilökohtaiset käyttäjä tunnukset. Koulutustarpeesta pidetään kirjaa, ja koulutuksia järjestetään toimitusjohtajan toimesta tarpeen mukaan. Henkilökunta ja harjoitteleijat ohjeistetaan pitämään henkilöstötiedot salassa ja esimerkiksi työkaverin puhelinnumeroa ei saa antaa kenellekään. Henkilöstön paperit toimitusjohtaja säilyttää lukitussa kaapissa. Yksikön rekisteriselostetta säilytetään toimistossa seinällä ja kansiossa hoitokodin tuloaulassa. Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Marika Nevalainen marika.nevalainen@kotipirtti.fi 045-213 8977 |
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon. Yksin toiminta painottuu Green Care- ajattelumalliin ja toimintaa kehitetään koko ajan sen suuntaiseksi. |
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja. Paikka ja päiväys 21.3.2024 Lieksa |
Allekirjoitus Marika Nevalainen Leena Ronkainen |